Hännikönkatua rakentamassa

Littoisten kioski Hännikönkatu 9 kohdalla, toinen vas. Usko Toivo, äärim. oik. Kalervo Mauramo

Elämää Pääskyvuorella ennen linkkitornia

Tornin alapuolella olevissa kallioluolissa äitini ja moni muu kasasi ammuksia sodan aikana. Näin hän sai kosketuksen Pääskyvuoreen. Aluksi vanhempani asuivat Laukkavuoren kadun omakotitalon vinttihuoneissa kanssani. Heillä oli haaveena oman talon rakentaminen paikkakunnalle, kunhan tuo sota loppuisi. Hiljattain löysin isäni kirjeen äidilleni rintamalta, jossa
hän elokuussa 1943 loi toiveita, että kyllä tämä kauheus pian loppuu.
Aikanaan Hännikönkadun alkupään rakentaminen oli kova urakka. Ei ollut edes tietä tonteille. Junalla kyllä pääsi Vaalan majan seisakkeelta kävellen tonteille. Kärrytie kulki Pääskyvuoren kasarmilta Littoisiin saakka. Tästä tiestä on vieläkin pätkiä jäljellä nykyisen Korpinkadun vaiheilla. Armeijalta rintamamiehet saivat edullisia hevoskuljetuksia rakennustarvikkeille.
Tätä kärrytietä pitkin tuotiin kuormurilla joulukuussa 1945 Littoisista vanha kioski. Pelto kantoi kuormurin painon vain jäätyneenä talvella. Kioskista tuli Hännikönkatu 9:n työmaakoppi. Tämä koppi oli saava moninaisen elämän. Siitä tuli myöhemmin kesäkanala ja viimeiseksi lasten leikkimökki. Uudemmillakin asukkailla on nähty tontilla kanoja. Nämä kanat olivat kuitenkin värikkäämpiä kuin silloin ennen.
Lapsuuden leikkitoverilta Seppo Mauramolta sain hänen kotiarkistostaan mielenkiintoisia kuvia Hännikönkatu 9 ja 11 alkutaipaleilta. Löytyi kuva, jossa Hännikönkatu 11:sta talo on melkein valmis ja naapurilla vielä hieman kesken. Iso Suomen lippu liehuu korkealla Hännikönkatu 9:ssä.

Lippu symboloi itsenäisen Suomen tärkeyttä. Oli päästy pois sodan ikeen alta. Luutnantti ja tk-piirtäjä, korpraali, olivat saaneet oman kotinsa valmiiksi. Samanaikaisesti sotaveteraanit ovat rakentaneet tien kärrypolulta koteihinsa. Kun rintamamiestalot alkoivat olla valmiita, alkoi hillitön marjapussin peluu joka savussa. Alkoi ompeluseurojen ja väenkokoontumisten aika ja yhteisöllisyys kasvoi entisestään. Siskoni, joka paljon kulki äitini mukana ompeluseuroissa, muisteli, että silloin oli sellaisiakin kokoontumisia, joissa vain korjailtiin talon vaatteita. Omakotiyhdistys perustettiin 1945.
Vapaa aikaa vietettiin paljon yhdessä. Aikuiset vierailivat naapureissa kahvilla ja lapset leikkivät pihalla ja lähialueen metsissä.

Pääskyvuoreen saatiin aikanaan oma koulukin. Nuorin siskoni ei oikein pitänyt uudesta koulusta. Hän alkoi kerämään rahaa uutta koulua varten. Kaislan Heikiltä ja joiltakin muiltakin hän sai hankkeelleen rahaakin. Olisko sisareni jo silloin aavistanut, että kyseessä oli homekoulu. Lähimetsät olivat oivallisia leikkipaikkoja kasvavalle nuorisolle. Metsästä haettiin käpyjä grilleihin ja keittiöhelloihin. Lausteen poikakodin läheisyys piti nuorison kaidalla tiellä.

Seppo Mauramo ja oik. Toivojen kesäkaljut veljekset Mauramoiden altaalla 50-luvulla

Ilpo Toivo