Muistoja kasarmin portilta, nimimerkki kertoo: Siirryin työskentelemään Pääskyvuoren vanhalle kasarmialueelle ”valkoiseen taloon” Heikkilästä vuonna 2003 ja olin siellä vuoteen 2012, jolloin talo suljettiin puolustusvoimien käytöstä. Henkilömäärää ja työtä en voi yksilöidä sen tarkemmin, mutta toimiston puolella työskentelin.
Alue tuntui Heikkilän kasarmin jälkeen kovin pieneltä ja rakennuskin näytti jo parhaat päivänsä nähneen. Alueen tullessa tutuksi löytyi paljon hyviä puolia. Vaikka rakennus oli vanha, siinä oli oma tunnelmansa. Oman positiivisen lisänsä antoi tietysti siellä jo ennen tuloani työskennelleet ihmiset. Omasta näkökulmastani työpaikan sijainti oli mitä parhain ja vuosien saatossa syntyi ”toimintakolmio”: koti-työpaikka-Prisma, kaikki mukavasti ns. käden ulottuvilla. Työmatka oli sopivan lyhyt ja piristävä, tutuissa maisemissa.
Kesäisin istuimme ulkona lounastauolla ja nautimme auringosta, omassa rauhassa vaikka vilkas liikenne oli vain näköetäisyydellä.Tutkimme alueen kasveja ja seurasimme metsän eläinten touhuja. Iltapäivän aurinko lämmitti välillä kesäisin kuumastikin työpistettä, mutta talvella siitä oli vain iloa.
Valkoinen talo on portin ulkopuolella. Sisäpuolella ihan oma maailmansa, vehreä monimuotoinen metsikkö sekä vanhat rakennukset. Sinne ei aitojen ulkopuolinen hälinä kuulunut eikä näkynyt, oli kuin olisi yhtäkkiä siirtynyt kaupungista maaseudun rauhaan. Joskus vietimme siellä ulkoilupäivää pelaten ja grillaten. Toisinaan kiipeilimme kallioilla ja katselimme maisemia.
Tässä kohtaa on myös ehdottomasti mainittava upeilla kallioilla ylväästi seisova torni, jonka olemus muuttuu vuodenaikojen ja säätilojen mukaan. Tornista on myös mahtavat näköalat. Allekirjoittanut nähnyt vain kuvia uskaltamatta koskaan nousta niin korkealle. Sulavalinjaista tornia voin ihailla päivittäin olohuoneeni ikkunasta.
Kaiken kaikkiaan alueesta on jäänyt hyvät muistot ja tunnelmat. Oli murheen paikka sieltä pois siirtyessämme. Nykyään katselen ohikulkiessani vehreää maisemaa ja toivon, että metsikkö olisi jätetty suunnitelmissa ulkoilualueeksi, jotta kaikilla olisi ollut mahdollisuus nauttia siitä. Näitä muistoja siis kasarmin portilta. Tornikuva Lauri Seppälä 2012.